Tarhaus kaupungissa ja taajamissa

 

Neuvoja kaupunkimehiläistarhaajille erityisesti taajama- ja kaupunkialueelle

 

Kaupunkimehiläistarhaajan tulee huomioida tarhausympäristönsä huolellisesti. Samoin on syytä omata ainakin jonkinverran tarhauskokemusta tai vähintään peruskurssitus. Yhdistyksemme peruskussilla käydään läpi kaupunkimehiläishoitoon liittyvät kysymykset kuten myös hoitotekniikka.

Taajamissa tulee ottaa yhteyttä paikalliseen terveystarkastajaan, joka neuvoo sijoituspaikkaan liittyvissä kysymyksissä ja voi tarvittaessa tehdä tarkastuskäynnin.  Mikäli aiottu sijoituspaikka ei ole omalla maalla, täytyy luonnollisesti saada maanomistajan lupa. Omalle maalle saa pesiä sijoittaa, mikäli naapureilla ei ole mitään sitä vastaan. Rajanaapureilta pitääkin olla aina yksiselitteinen ja kirjallinen suostumus, jossa he ilmaisevat olevansa tietoisia hankkeesta ja hyväksyvänsä mehiläispesien sijoituspaikan.

Sijoita pesät ja lentoaukot siten, etteivät mehiläiset häiritse naapureita ja ohikulkijoita. Pesän edessä on hyvä olla aita. Mehiläiset nousevat pesästä aidan ylittäessään yläilmoihin ja laskeutuvat samaa reittiä eivätkä törmää vahingossa ympäristössä liikkuviin.

Kaupunkimehiläistarhaus on hoitajan kannalta siinäkin mielessä vaativaa, koska hoitajalla täytyy olla valmius tarkkailla pesiä ja mehiläisten hyvinvointia varsinkin varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn 8-9 päivän välein. Erityisesti parveiluaikana toukokuun lopulta elokuun loppupuolelle hoitajan täytyy olla selvillä, mitä pesissä tapahtuu.Tätä asiaa helpottaa tuntuvasti säyseät, rauhalliset ja parveiluhitaat mehiläiset. Lähes parveilemattomiakin mehiläiskantoja on olemassa. Taajamassa tarhatessa mehiläisten tulee olla lauhkeita ja vaisusti parveilevia.

Mehiläistarhaaja on aina itse vastuussa mehiläisten aiheuttamista ongelmista, mahdollisista vahingoista ja kustannuksista. Pääperiaatte on siis sama, mikä koskee kaikkia muitakin tuotanto- tai lemmikkieläimiä.

Paljon käytettynä vaihtoehtona mehiläistarhaukselle kaupungissa tai taajamassa on se, että pesät sijoitetaan hieman taajaman ulkopuolelle, jossa etuna on yleensä myös paremmat sato-olosuhteet. Samoin etuna voi olla se, että pesät voidaan sijoittaa vapaammin ilman pelkoa siitä, että tulisi ongelmia esim. naapureiden kanssa. Toki taajamien ulkopuolellakin täytyy olla maanomistajan lupa sekä huomioitava ympäristö. Yleensä mehiläispesille löytyy helposti ja runsaasti sijoituspaikkoja, koska mehiläishoitoon suhtaudutaan erittäin positiivisesti.

23.11.2017 / Pertti Kauppinen