Kävikö karhu kylässä?

Mitä tehdä, jos karhu käy kylässä?

 

Jos mehiläistarhalla käy karhu, toimi seuraavasti:

  1. Soita maaseutuasiamiehelle välittömästi (yhteystiedot), kun havaitset vahingon (netin lomaketta ei siis tarvitse täyttää ensimmäisenä). Maaseutuasiamies antaa puhelimessa ohjeet siitä, miten ja milloin maastokatselmus suoritetaan.
     
  2. Ota kännykällä kuvia. Varo, ettet vahingoita jälkiä.
     
  3. Maastokatselmuksessa Riistakeskuksen suurpetoyhdyshenkilö arvioi vahingon aiheuttajan tutkimalla jälkiä maastosta sekä hampaanjälkiä kennoissa ja kehissä.

    Maaseutuasiamies listaa paljonko pesiä ja kennoja on rikottu, sekä tarkastaa, mitä muita vahinkoja peto on aiheuttanut. Huomaa, että osa kunnista saattaa periä arvioinnista maksun.

Tärkeintä on ilmoittaa aina, kun vahinko sattuu!

 

Ilmoita aina kaikista karhuvahingoista

Kaatolupien myöntämiseen vaikuttaa vahinkoilmoitusten määrä. Puhdas kannanhoidollinen kaatolupakin saattaa jäädä myöntämättä, jos alueelta ei ole yhtään vahinkoilmoitusta. Siksi kaikki vahingot kannattaa aina ilmoittaa – myös alle 170 EUR minimikorvauksen alle jäävät!

Vahinkoperusteinen kaatolupa

Kaatolupia voi saada vahinkoperusteisesti. Kaatolupaa voi hakea, jos karhu on vieraillut pesäalueella useamman kerran. Vahinkoperusteisia lupia ei ole tähän mennessä haettu paljoa. Riistakeskuksen arvion mukaan häiriökarhun metsästys on ollut haastavaa. Siksi lupaa hakiessa kannattaa samalla pyytää lupa käyttää moottoriajoneuvoa, dronea yms. Myös Riistakeskuksen tavoitteena on, että myönnetty lupa johtaa häiriökarhun kaatumiseen. Näin ollen em. lisäluvat yleensä myönnetään.

Vahinkoperusteisen luvan saamista helpottaa, jos on myös itse tehnyt työtä karhuvahingon estämiseksi esim. rakentamalla karhuaidan. Lupa on voimassa 21 päivää.

Korvauksista

Vuonna 2017 korvattiin suurpetovahinkoja kaikkiaan 11.9 miljoonaa euroa. Korvausta voi saada esimerkiksi kootulle sadolle, elottomalle irtaimistolle. (Huomaa, että ihmisiin kohdistuneet vahingot korvataan eri tavoin.) Korvattaville kohteille, kuten mehiläispesille ja pesien osille kuten sulkursitikoille tai siitepölynkeräimille, on käytössä ennalta määritellyt arvot. Esimerkiksi 1-osastoisen pesän arvo on 350 EUR, lisäosaston 227 EUR jne.

Maastokatselmuksen listauksen perusteella maaseutuasiamies tallentaa Ruokaviraston järjestelmään tiedot vahingosta. Arviointiin toki liittyy aina arvioijan näkemys. Se kuitenkin tyypillisesti ottaa hyvin huomioon vahingonkärsijän. Korvauksen määrän määrittelee tästä eteenpäin asetus. Vahingonkärsijä hylkää tai hyväksyy arvion.

Korvaukset maksetaan kunnan kautta ja valtion varoista. Koko maassa korvatuksi tulee noin ¾ arvioiduista hakemuksista. Ruokavirasto tekee tarvittaessa päätöksen leikata korvauksia, jos varatut rahat eivät riitä. Edellisen vuoden vahingot korvataan toukokuussa.

Karhuaita Riistakeskuksen tuella

Karhuvahinkoja voi yrittää estää karhuaidalla. Riistakeskuksen kautta voi anoa välineitä sähköaidan rakentamiseen. Riistakeskus ei kustanna akkua eikä omaa työtä. Aitatarviketilausta tehtäessä kannattaa valita aurinkokennoversio, akun käyttöajan maksimoimiseksi. Käytännössä aidasta tehdään viiden vuoden vuokrasopimus ja Riistakeskus tarkastaa, että tarvikkeet on käytetty ja aita rakennettu maastoon. Viiden vuoden kuluttua aita siirtyy maanomistajan omaisuudeksi. Jos karhuaidasta huolimatta karhu aiheuttaa jatkuvaa vahinkoa, aidan olemassa olo helpottaa vahinkoperusteisen kaatoluvan saamista.

Lue myös:  Sähköä nallen hunajatuskaan

 

Markku Laitisen 26.4.2019 esityksen pohjalta koostanut Ulla Yrjölä