Keski-Suomessa tarhattavien mehiläisten rotuperimän tutkimus

22.6.2019

Näytteet rotuperimän tutkimista varten on nyt kerätty.

Rotuperimätutkimuksen tilannekatsaus (22.6.2019)

Näytteet rotuperimän tutkimista varten on nyt kerätty. Perimän tutkimukseen osallistuu 10 tarhaajaa 36 näytteellä. Ennakkokäsitys on, että DNA-tutkimuksella näytteistä saadaa kartoitetuksi italialaisten, krainilaisten, buckfast- ja mustanmehiläisen perimä. Näytteiten analysointi alkaa opinnäytetyönä Jyväskylän yliopistossa kesän jälkeen.

 

Keski-Suomessa tarhattavien mehiläisten rotuperimän tutkimus alkamassa

Keski-Suomessa tarhattavien mehiläisten rotuperimän tutkimus alkaa kevään aikana. Tutkimus tehdään DNA-menetelmää käyttäen opinnäytetyönä Jyväskylän yliopistossa. Näytteet otetaan emonkasvatukseen/paritukseen tarkoitetulta 8-10 tarhalta toukokuussa ja analysoidaan syksyn aikana. Yhteenveto tutkimustuloksista on tarkoitus julkaista keväällä 2020 opinnäytetyön valmistuttua.

Pitkään valmistellussa hankkeessa sevitetään Keski-Suomessa kasvatettavien italialaisten, krainilaisten ja buckfast-mehiläisten perimä mitokondrion DNA:sta. Myös mustan mehiläisen perimä tutkitaan, vaikka mustaa mehiläistä ei tiettävästi kasvateta Keski-Suomessa. Mitokondrion DNA:ta, joka periytyy aina äidiltä, verrataan kansainvälisissä tietokannoisssa olevien mehiläisrotujen perimään. Käytettävällä menetelmällä saadaan morfologisia menetelmiä luotettavampi kuva mehiläisrotujen alkuperästä.

Tarkoituksena oli tehdä DNA-tutkimus tarhoista, joissa kasvatetaan ja pariutetaan italialaisia tai krainilaisia mehiläisiä (ajatuksena oli ja on keskittyminen näiden kahden rodun tarhaukseen). Yliopiston tutkijat esittivät kuitenkin buckfast- ja mustan mehiläisen rotuperimän tutkimista samassa yhteydessä. Näin toimien myös näiden kahden rodun perimän profiilikuva saadaan tietokantaan tulevaisuudessa mahdollisesti tehtäviä lisätutkimuksia varten. Näytteet mustasta mehiläisestä saadaan muualla Suomessa mustia mehiläisiä kasvattavasta tarhasta.

Mistä tarve rotuperimän tutkimiseen?

Keski-Suomen mehiläishoitajat r.y. on esittänyt, että Keski-Suomessa ja laajemminkin Suomessa keskityttäisiin 1-2 mehiläisrodun tarhaukseen ja emonkasvatukseen. Ajatuksena on, että valitsemalla tarhattaviksi olosuhteiden ja mehiläishoidon kannalta parhaat rodut ja keskittymällä niiden kasvatukseen ja tarhaukseen voimme parantaa mehiläishoidon edellytyksiä ja tuottavuutta. Kuhnureiden "häämatkat" ovat tunnetusti pitkät, mikä tarkoittaa sitä, että monirotuisessa tarhausympäristössä parittelu ei ole hallittavissa eikä sen lopputulos ole ennustettavissa. Tämä kiusaa ja haittaa kaikkien mehiläishoitajien tarhausta ja emonkasvatusta. Keväällä 2018 tehdyn selvityksen mukaan Keski-Suomessa on jo joitakin alueita tai asemia, joissa rotupuhtaiden emojen kasvattaminen ja pariuttaminen on mahdollista. Tavoitteena on kehittää näiden asemien toimintaa edelleen ja perustaa samalla joitakin uusia puhdasparitusalueita. Rotuperimää tutkimalla saadaan varmuus emonkasvatus- ja paritusasemilla tarhattavien mehiläisrotujen alkuperästä (rotupuhtaudesta).

Tutkimuksella saatava tieto kasvatettavasti mehiläisrodusta on arvokas tieto sekä emojen myyjille että ostajille; tiedetään mistä kauppaa käydään. Tieto rutuperimästä on arvokas, suorastaan välttämätön tieto myös, jos ja kun omaa mehiläiskantaa halutaan vahvistaa (mm. sisäsiittoisuuden välttämiseksi) toisen saman rodun kasvattajan mehiläisillä.

DNA-tutkimuksen rajoituksista ja mahdollisuuksista

Mehiläisten rotuperimän tutkiminen mitokondrion DNA:sta on uutta Suomessa. Käytettävä menetelmä on valittu siksi, että se on perimän tutkimisessa luotettava ja kohtuullisen helposti ja kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Mehiläisten muista kuin rotuun liittettävistä ominaisuuksista se ei kerro. Mehiläisten (koko DNA:n) geenitutkimusta käytetään maailmalla myös mehiläisten muiden periytyvien ominaisuuksien, kuten sadontuotto, tauti-, varroa-, sisuspunkkiherkkyys, talvenkestävyys, parveilutaipumus, kevätkehitys ja ryöstelytaipumus tunnistamiseen. Toivottavaa on, että myös Suomeen saadaan alan osaamista ja resursseja näihin vaativiin tutkimushankkeisiin osallistumista varten ja että saatavia tutkimustuloksia voidaan hyödyntää mehiläishoidon kehittämisessä.

Yhteyshenkilöt ja lisätietoja antavat

Anssi Hiekkala ja Matti Pylvänäinen ovat luvanneet avustaa opinnäytetyön tekijää näytteiden ottamisessa ja tutkimushankkeen toteuttamisessa. He antavat mielellään lisätietoja hankkeesta: anssi.hiekkala(at)ksmesitarhat.fi, matti.a.pylvanainen(at)gmail.com